maanantai 23. marraskuuta 2015

Mamumatkaa rajan yli

Lähdettiin lauantaiaamuna pienelle extempore-matkalle sedän ja perheen isän kanssa. Matkan tarkotuksena oli käydä uusimassa mun viisumi Argentiinan puolella. Muuten ei oltu reissua sen kummemmin suunniteltu eikä lähtiessä ollut edes varmaa, ajetaanko me Mendozaan asti vai käännytäänkö takaisin rajalla. Myöskään ei ollu mitään puhetta siitä, että yövytäänkö Argentiinassa vai ajetaanko kotiin samana päivänä.

Päädyttiin lopulta ajamaan Mendozaan saakka ja yöpyä siellä, ettei tarvinnut vuoriston serpenttiiniteitä ajella pimeällä. Matkaa täältä Las Condesista Mendozaan oli noin 6 tuntia suuntaansa, mutta tullissa meni tulomatkalla suunnilleen puolitoista tuntia lisää. Chilen puolella oli yhdessä vaiheessa pitkä serpentiinitie, jossa oli yhteensä 29 kurvia. Sitä oli hurja kyllä ajella.

Mitä Mendozaan tulee, niin se vaikutti mukavalta paikalta (mitä siinä alle vuorokaudessa ehti näkemään). Santiagoon verrattuna se tuntui paljon rauhallisemmalta; autot eivät kaahanneet/töötänneet koko aikaa, ihmiset eivät huutaneet, lapsetkin itkivät/kiukuttelivat hiljempaa. Olihan tuo tietysti paljon pienempi paikka kuin tämä meijän kaupunki, joten paha lähteä vertaamaan sen enempää.

Kuitenkin parasta koko reissussa oli ehdottomasti upeat maisemat. Missään vaiheessa ajomatkaa ei käynyt mielessäkään, että kävisin nukkumaan. Pakko sanoa, että ikinä ei oo menny noin pitkä ajomatka noin nopeasti. Kuvia tuli räpsittyä vaikka kuinka paljon pitkin matkaa. Vaikka meidän reissu ei kestänytkään kuin vajaa puolitoista vuorokautta, niin se oli silti yksi huikeimmista kokemuksista, mitä on tähän mennessä tullut vastaan.

Matkan päätarkoitus, viisumin uusiminen, sujui mutkitta. Mennessä Argentiinan puolelle tarkastettiin vain passit ja auton paperit. Chileen tullessa oli valtava jono, jonka jälkeen piti täyttää maahantulolomaketta, käydä neljällä eri tiskillä näyttämässä papereita/passia ja vielä tarkistuttaa auto, ettei siellä ollut mitään kiellettyä (esim. banaania). Onneksi sentään maisemat olivat hienot, niin ei ollu jonossakaan niin tuskallista notkua.

Nyt on siis hankittuna kaikkien hienojen elämysten lisäksi mulle nuo seuraavat 3kk lisäaikaa Chilessä :)

❤❤❤
Los Andes, rakastuin

Näissä maisemissa kelpas ajella
Serpenttiinitietä
Käytiin vähä paikallisessa buffassa

Tän näkösiä oli kaikki kadut Mendozassa
Tältä näytti navi 29 kurvin aikana
Welcome to Chile

- REETTA -

perjantai 20. marraskuuta 2015

Katolla paistaa

Jonkun verran oon täällä ollessa harmitellu sitä, että meillä ei oo takapihaa, kuntosalia tai uima-allasta. Nyt kuitenkin reilun 2kk jälkeen setä kävi katolla toteamassa, että siellähän meillä on "piha" ja pikkunen allas. Hänen duunikamu oli käyny Costanera Centerin tornissa ja sieltä nähnyt, että meijän katolla on allas, PELASTUS!!

Kyllähän täällä 16. kerroksessa aurinko paistaa ja näköalatkin on upeet. Pitää vaan varoa, ettei liikaa innostu kärtsäämään, sillä aurinko polttaa aika lämpösesti tällä. Uima-allasta en oo vielä testannu mut eiköhän sekin sit joku päivä, kuhan lämpöö tulee lisää. Nyt on nimittäin ollu aika vilposia aamuja ja päiviä; aamulla noin 8 astetta ja päivällä vajaa 20.. 

Must tuntuu et tääl katol tulee jatkossa kulutettuu suurin osa luppoajasta, he he. Kuha nyt sais kunnon brunan ennen kuin Suomeen paluun aika koittaa!






- REETTA -